keskiviikko 14. toukokuuta 2008

Pöytä on pöytä

Pöytä on pöytä-novellin on kirjoittanut Peter Bichsel. Se kertoo yksinäisestä miehestä, joka päättää alkaa muuttamaan esineitten ja asioitten nimiä. Lopulta hän ei enää ymmärrä muita ihmisiä ja jää täysin yksin.
Alussa mies tuntee olonsa tylsäksi ja odottaa yhtenä päivänä kaiken muuttuvan. Tajutessaan, ettei elämä muutukaan miksikään, hän raivostuu ja päättää väkisin muuttaa asioiden laidan.
Hän muuttaa kotinsa esineitten nimet ja uskoo maailman muuttuvan. Lopulta hän muuttaa jopa asioiden nimiä, kuten itsensä.
Mies kirjoittaa uuden, itsekeksityn kielensä sanoja ylös vihkoihin ja innostuu hetki hetkeltä enemmän. Hän alkaa unohtaa entiset nimet ja ihmisten kanssa puhuminen pelottaa häntä, koska hän ei enää tiedä, mitä he sanovat. Lopulta hän voi enää vain nauraa, koska hän ei ymmärrä enää yhtään mitään.
Muut ihmiset lakkaavat puhumasta hänen kanssaan, koska he eivät enää ymmärrä häntä. Mies jää yksin puhumaan vain itsensä kanssa.
Tarina on melko surullinen, koska se kertoo kielen merkityksestä ihmisille. Jollei ole mitään yhteistä kommunikaatioväylää, ihminen eristäytyy erittäin helposti muista. Omien kielien keksiminen on itsestäni toisinaan mukavaa. En kuitenkaan koskaan haluaisi muuttaa kieltä niin täydellisesti, etten enää ymmärtäisi muita.

Ei kommentteja: