Aluksi meillä oli hieman hankaluuksia, mutta sitten loppua kohden ryhmätyöskentely alkoi sujua, kun saimme aiheen rajattua.
Opimme tuntemaan proosaa. Opimme joustavampaan ryhmätyöhön ja ryhmätyöskentelyyn sopeutumista.
Jokainen teki oman osansa ryhmätyössä ja jokaisen mielipiteitä pyrittiin ottamaan huomioon.
Opettajalta saatiin tukea ja aineistoa pyrittiin käyttämään parhaan mukaan.
Toteutus ei ihan ollut ennakko-odotusten mukainen, mutta lopputulos oli kuitenkin hyvä.
Jatkossa voisi:
Opettaja voisi tehdä työnannon selvemmin.
Ryhmän jäsenet voisivat heti alkaa hommiin.
torstai 22. toukokuuta 2008
perjantai 16. toukokuuta 2008
keskiviikko 14. toukokuuta 2008
James Joyce - "vaikea kirjailija"
James joyce(1882- 1941) oli irlantilainen kirjailija ja runoilija, jonka tunntuimpia teoksia ovat novellikokoelma Dublinilaisia, sekä romaanit: Taiteilijan omakuva nuoruuden vuosilta, Odysseus ja Finnegans Wake. Joycen tyyliä pidetään vaikeana sillä hänen kirjalliset tuotoksensa sisältävät runsaasti hämäriä viittauksia, latinankielisiä lauseita sekä mytologisia rinnastuksia.
Joycen kirjallinen tuotanto poikkesi 1900- luvun yleisistä normeista, hän kuvasi asioita joita pidettiin siihen aikaan sopimattomina kuten seksuaalisuutta, hänen tuotoksensa ovat olleet julkaisukiellossa vielä 1960- luvulla. Kielellinen erilaisuus on myös vahvasti esillä; Joyce on käyttänyt kielellisesti sellaista tasoa, jota on edellytetty vain lyriikalta.
James Joyce on ollut paljon kommentoitu kirjailija, sillä hänen teoksistaan ei saada yksiselitteistä tulkintaa kriitikoiden kesken. Monet henkilöt eivät ole kyenneet lukemaan loppuun hänen romaanejaan erikoisen kirjoitustyylin takia; teokset ovat monimutkaisia ja raskaita, juonen epäselvyyden ja tajunnanvirtojen sekoittumisen takia, kuitenkin hänen teoksensa sisältävät suuria elämänviisauksia, huumoria ja älyä.
Joycen kirjallinen tuotanto poikkesi 1900- luvun yleisistä normeista, hän kuvasi asioita joita pidettiin siihen aikaan sopimattomina kuten seksuaalisuutta, hänen tuotoksensa ovat olleet julkaisukiellossa vielä 1960- luvulla. Kielellinen erilaisuus on myös vahvasti esillä; Joyce on käyttänyt kielellisesti sellaista tasoa, jota on edellytetty vain lyriikalta.
James Joyce on ollut paljon kommentoitu kirjailija, sillä hänen teoksistaan ei saada yksiselitteistä tulkintaa kriitikoiden kesken. Monet henkilöt eivät ole kyenneet lukemaan loppuun hänen romaanejaan erikoisen kirjoitustyylin takia; teokset ovat monimutkaisia ja raskaita, juonen epäselvyyden ja tajunnanvirtojen sekoittumisen takia, kuitenkin hänen teoksensa sisältävät suuria elämänviisauksia, huumoria ja älyä.
Pär Lagerkvist
Pär Lagerkvist (23.5.1891-11.7.1974) oli ruotsalainen kirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1951. Lagerkvistin tunnetuin teos on romaani Barabbas.
Lagerkvistin tuotannon keskeinen teema on hyvän ja pahan olemassaolon pohdiskelu. Hän käyttää uskonnollisia teemoja ja kristillisen perimätiedon hahmoja.
Parantelen tätä vielä jossain vaiheessa.
Lähde:Wikipedia
Lagerkvistin tuotannon keskeinen teema on hyvän ja pahan olemassaolon pohdiskelu. Hän käyttää uskonnollisia teemoja ja kristillisen perimätiedon hahmoja.
Parantelen tätä vielä jossain vaiheessa.
Lähde:Wikipedia
Franz Kafka
Franz Kafka (1883 -1924) oli 1900- luvun yksi merkittävimmistä saksankielisistä kirjailijoista. Hän syntyi Böömissä (nykyään Tsekkiä) Prahassa keskiluokkaiseen Juutalaiseen perheeseen. Hän oppi äidinkielenään saksan, mutta osasi sujuvasti Tsekkiä ja myöhemmällä iällään opetteli vähän ranskaa. Kafkan isä oli perheen vaikutusvaltainen patriarkka, jonka vaikutus näkyy Kafkan kirjallisessa tuotannossa vahvana auktoriteettinä, jota vastaan päähenkilöt eivät voi kapinoida.
Kafkan kirjallista tyyliä voidaan luonnehtia surrealistiseksi. Kafkan novellien todellisuutta on joskus vaikea seurata, kun niissä kuvaelma joskus sekoittuu. Kafkan novelleissa ja romaaneissa ilmapiiri on synkkä ja ne käsittelevät käsittämätöntä ahdistusta, vainoa ja irrallisuuden tuntoa. Kafkan novelleissa ja romaaneissa keskeinen teema on auktoriteetti, jota vastaan päähenkilöt ovat kykenemättömiä kapinoimaan. Kafkan kirjallinen tuotanto loi kirjallisuuteen uuden tyylin, joka tunnetaan kafkalaisena tyylinä.
Kafkan tunnetuimpia teoksia ovat Hiilisangolla ratsastaja-novelli ja Oikeusjuttu- ja Linna-novellit.
Lähde: Wikipedia
Kafkan kirjallista tyyliä voidaan luonnehtia surrealistiseksi. Kafkan novellien todellisuutta on joskus vaikea seurata, kun niissä kuvaelma joskus sekoittuu. Kafkan novelleissa ja romaaneissa ilmapiiri on synkkä ja ne käsittelevät käsittämätöntä ahdistusta, vainoa ja irrallisuuden tuntoa. Kafkan novelleissa ja romaaneissa keskeinen teema on auktoriteetti, jota vastaan päähenkilöt ovat kykenemättömiä kapinoimaan. Kafkan kirjallinen tuotanto loi kirjallisuuteen uuden tyylin, joka tunnetaan kafkalaisena tyylinä.
Kafkan tunnetuimpia teoksia ovat Hiilisangolla ratsastaja-novelli ja Oikeusjuttu- ja Linna-novellit.
Lähde: Wikipedia
Pöytä on pöytä
Pöytä on pöytä-novellin on kirjoittanut Peter Bichsel. Se kertoo yksinäisestä miehestä, joka päättää alkaa muuttamaan esineitten ja asioitten nimiä. Lopulta hän ei enää ymmärrä muita ihmisiä ja jää täysin yksin.
Alussa mies tuntee olonsa tylsäksi ja odottaa yhtenä päivänä kaiken muuttuvan. Tajutessaan, ettei elämä muutukaan miksikään, hän raivostuu ja päättää väkisin muuttaa asioiden laidan.
Hän muuttaa kotinsa esineitten nimet ja uskoo maailman muuttuvan. Lopulta hän muuttaa jopa asioiden nimiä, kuten itsensä.
Mies kirjoittaa uuden, itsekeksityn kielensä sanoja ylös vihkoihin ja innostuu hetki hetkeltä enemmän. Hän alkaa unohtaa entiset nimet ja ihmisten kanssa puhuminen pelottaa häntä, koska hän ei enää tiedä, mitä he sanovat. Lopulta hän voi enää vain nauraa, koska hän ei ymmärrä enää yhtään mitään.
Muut ihmiset lakkaavat puhumasta hänen kanssaan, koska he eivät enää ymmärrä häntä. Mies jää yksin puhumaan vain itsensä kanssa.
Tarina on melko surullinen, koska se kertoo kielen merkityksestä ihmisille. Jollei ole mitään yhteistä kommunikaatioväylää, ihminen eristäytyy erittäin helposti muista. Omien kielien keksiminen on itsestäni toisinaan mukavaa. En kuitenkaan koskaan haluaisi muuttaa kieltä niin täydellisesti, etten enää ymmärtäisi muita.
Alussa mies tuntee olonsa tylsäksi ja odottaa yhtenä päivänä kaiken muuttuvan. Tajutessaan, ettei elämä muutukaan miksikään, hän raivostuu ja päättää väkisin muuttaa asioiden laidan.
Hän muuttaa kotinsa esineitten nimet ja uskoo maailman muuttuvan. Lopulta hän muuttaa jopa asioiden nimiä, kuten itsensä.
Mies kirjoittaa uuden, itsekeksityn kielensä sanoja ylös vihkoihin ja innostuu hetki hetkeltä enemmän. Hän alkaa unohtaa entiset nimet ja ihmisten kanssa puhuminen pelottaa häntä, koska hän ei enää tiedä, mitä he sanovat. Lopulta hän voi enää vain nauraa, koska hän ei ymmärrä enää yhtään mitään.
Muut ihmiset lakkaavat puhumasta hänen kanssaan, koska he eivät enää ymmärrä häntä. Mies jää yksin puhumaan vain itsensä kanssa.
Tarina on melko surullinen, koska se kertoo kielen merkityksestä ihmisille. Jollei ole mitään yhteistä kommunikaatioväylää, ihminen eristäytyy erittäin helposti muista. Omien kielien keksiminen on itsestäni toisinaan mukavaa. En kuitenkaan koskaan haluaisi muuttaa kieltä niin täydellisesti, etten enää ymmärtäisi muita.
sunnuntai 11. toukokuuta 2008
Peter Bichsel
Peter Bichsel (24.3.1935-) on sveitsiläinen nykykirjailija. Tyypillisesti hän kirjoittaa pieniä tarinoita pienistä asioista lakonisella tyylillään.
70- ja 80-luvuilla Bichsel ei ollut erityisen tuottelias lehtimiehen ammattinsa vuoksi. Hän on toiminut myös opettajana ja luennoinut yhdysvaltalaisissa yliopistoissa.
Bichselin tuotannosta erityisen suosittuja ovat hänen lapsille kirjoittamansa tarinat. Bichselin tavaramerkki on äärimmilleen pelkistetty kieli. Hän onnistuu kirjoittamaan usein sisällöllisesti rikkaita, syvällisiä ja monitulkintaisia kertomuksia hyvin niukalla sanavarastolla ja yksinkertaisin lausein. Lasten tapaan hän myös vääntelee sanoja ja leikkii niillä.
Lähde: Wikipedia
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)